Kuten blogin nimestä voi päätellä, niin loppujen lopuksi en päätynytkään hakemaan sinne toiselle puolelle maailmaa :) Silloin kun alotin tän mun vaihtarivuoden suunnittelun, niin olin todellakin päättänyt et mun kolme ekaa kohdemaata mihin haluisin, olis: 1. Uusi- Seelanti 2. Etelä- Afrikka 3. Chile. En mä loppujen lopuks päätynytkään mihinkään noistakaan maasta :D Onhan niitä useita syitä miks noihin maihin oisin halunnu, mut suurimmat syyt ehkä oli noiden maiden luonto, kulttuuri ja niiden eksoottisuus. Kun sitten aloin vanhemmille puhumaan että mä haluaisin lähteä tonne toiselle puolelle maailmaa, niin vastaus ei ollutkaan ihan sellanen kun odotin. Totta kai ne ois halunnu lähettää mut sinne, mut ne ohjelmat oli sen verran kalliita ja sen päälle vielä kaikki viisumi-, käyttöraha- ja muut kulut, ettei mulla ollu oikee mahdollisuutta lähtee mihinkään noista maista. Lopulta päädyin sitten YFUn sivuille lukemaan Ambassador stipendistä ja pitkän ajan jälkeen päätinkin hakea sitä vaikka Saksa ei tuntunut sillon mitenkään unelmamaalta eikä kiinnostavalta. Huomasin että sekin muuttui ajan kuluessa :) Lähetin joulukuussa sitten stipendipaperit YFUlle, kävin haastattelussa ja sitten vaan odottelin vastausta. Se oli muuten todella tuskallista se odotus, sen voin sanoa!! Haastattelussa olin kuitenkin saanut tietää, että stipendiä haki 20 henkilöä tuota stipendiä ja niitä myönnettäisiin vain 5. Eli kyllä siin jännitti aika paljon et saankohan mä sen...Vihdoin ja viimein se ilmoitus sitten tuli ja sain tietää että sain sen stipendin :D Hyppäsin melkein 3 metriä ilmaan Tapiolan lukion eessä kun kuulin tästä :D haha. Jossain tässä odotuksen aikana, mun mielipiteet Saksaa kohtaan muuttu täysin. Aivan täysin. Yhtäkkiä saatoin huomata haaveilevani vuodesta Saksasta tai googlettamassa tietoa ties mistä :D Nyt joka kerta kun ajattelen tota tulevaa matkaa juuri Saksaan niin tuntuu kuin vatsassa ois tuhansia perhosia....
Jokaisessa vaihtarilehtisessähän korostetaan sitä että sillä ei ole mitään väliä minne lähtee, kunhan lähtee jonnekin. Voin ihan helposti myöntää, että ennen en uskonu tähän. Ajattelin että mun vuodesta tulisi uskomaton jos lähtisin vain siihen tiettyyn unelmamaahan :) Onhan se Uusi- Seelanti edelleen todella suuri unelma mulle ja suunnitelmana onkin lähteä sitten (toivottavasti) yliopistossa sinne opiskelemaan! Mutta nyt tän hakuprosessin aikana oon ymmärtäny että toi vaihtarislogan on niin totta ihme ja kyllä. Mä uskon, että mun tuleva vuoteni Saksassa tulee olee mun elämäni tähän mennessä paras! Ja mä aion todistaa sen myös teille, jotka miettii vaihtarivuotta :) Haluun todistaa, että vaikka unelma kohdemaasta ei onnistukaan, niin siitä vuodesta voi tulla jossain muualla vähintään yhtä hyvä tai parhaimmillaan 100000x parempi !!!
Toinen pointti kohdemaavalintaan mun kohdalla oli se, että sen maan ollessa lähellä Suomea, voin helpommin ja useemmin vierailla siellä vaihtarivuoden jälkeen :) Jos se maa oliskin ollut jossain kaukana, niin mulla ois ollu vähemmän mahdollisuuksia käydä yhä uudestaan ja uudestaan mun entisen gastperheen luona. Nyt Saksaahan maksaa lentoliput vaan jotain 150€ ni se ei oo ongelma eikä mikään sit lentää sinne vaihtarivuoden jälkeen tapaamaan mun gastperhettä !
Ei mulla tällä kertaa enempää, tähänkin kirjoitukseen sain inspiksen yhdestä vaihtariblogista :D postauksia tulee aina sillon ku iskee hirveä kirjotusinspis tai kun tulee jotain tärkeää infottavaa mun matkasta!
P.S. Unohdin muuten viime postauksessa mainita, että tästä stipendistä johtuen joudun kirjottaa YFUlle tekstejä ennen ja jälkeen Saksan ja kun oon siellä :) Ei oo ees paha homma mun mielestä, tosi kiva paremminkin et saa jakaa kokemuksiaan muille!
Essi
Kuvat joulukuulta, kun Sannan kanssa riehuttiin ulkona :D
3 kommenttia:
Hallo aus Deutschland! Bongasin sun blogin Vaihtarifoorumilta ja pitihän se liittyä lukijaksi :) Itse oon nimittäin tällä hetkellä täällä Hannoverin lähistöllä Rotareiden kautta vaihtarivuottani viettämässä. Mullaki alkuperäinen kohdemaa oli Australia, joten vähän samassa tilanteessa ollaan! Voin kuitenki kertoa, että et tule katumaan sitä että Saksaan tulet ;) Eihän täällä mitään kenguruida nähdä tai semmosia megaupeita maisemia niinku Uudessa-Seelannissa, mutta on täälläki tosi paljon koettavaa. Ja toi on oikeasti niin iso plussa, että Saksa on näinki lähellä! Mun tosi hyvät australialaiset vaihtarikaverit lähti eilen takasin Australiaan ja niillä tosiaan tilanne on se, ettei ole varmaa pääseekö ne enää ikinä tänne ja mä tässä jo tyyliin varaan lentolippuja syyslomalle kun ne maksaa vaan sen parisataa (tai jos Ryanairilta saa halvat lennot niin ihan naurettavan vähän!).
Eikä tosiaan tarvi lähteä maapallon toiselle puolelle, koska kyllä mäki oon oppinu ihan HURJASTI ennen kaikkea itestäni ja sitten tietenki saksan kielen ja kulttuurista ja kaikesta mikä nyt Saksaa koskeekaan. Mä muistan ton niin selvästi kun olin tossa samassa tilanteessa kun sä nyt ja parin viikon päästä on jo mun puoliväli, ääk! Mä viihdyn täällä tosi hyvin, mut en oo kuitenkaa ainakaa vielä kokenu mitään valtavaa rakkautta Saksaa kohtaan vaan kyllä mun suomirakkaus on enemmän kasvanu ja arvostan Suomeaki ihan uudella tavalla. Ja täällä tosiaan "kasvaa henkisesti" niinku kaikki vaihtarit tuntuu sanovan ja se on niin totta. Toivottavasti saat hyvän perheen ja mä ainaki tätä sun blogia sitten kaiholla lueskelen kun itse sinne Suomeen palaan. Jos sulla on jotaki kysymyksiä niin kysy tai sitten kirjotan ite kans blogia täältä jos kiinnostaa. Paljon tsemppiä tulevaan & viel Spass! :-)
Mäki oon lukenu sun blogia aika ahkerasti :D melkein joka päivä käyn kattoo et ootko kirjottanu jotain uutta! Joo no ois mul ainaki yks kysymys harrastusten suhteen.... Ite harrastan sukellusta, ni mites ne uimahallit, tiiätkö yhtään et saaks niissä sukeltaa (ei siis laitteilla :D) ? Mulla on nyt niin sellanen vaihe et haluun vaan nyt heti (!) Saksaan, mut mä uskon et se epävarmuus lähdöstä tulee sit jossain kohtaa... Oliks sulla lähtö hirveen hankala?
pidä hauskaa siellä :) !
Kiva kuulla, että oot mun blogia lueskellu :) Pari postausta onki työn alla, toivottavasti ehdin ne pian blogiin kirjoitella. Hmm, valitettavasti en osaa auttaa tuon sukellusjutun suhteen :/ En oo ite täällä vielä kertaakaan uimahallissakaan käyny, niin en tiedä..
Mulla oli kans tosi sekavia fiiliksiä lähdön suhteen! Välillä oli semmonen "haluunhetinyt" ja välillä tuntu, ettei halua lähteä ollenkaan. Mulle lähtö oli aika vaikea, viimenen päivä Suomessa meni lähinnä heippoja sanoessa ja itketti kyllä ihan hirveesti. Aamulla sitten vielä kun piti just äitille sanoa heipat ja juosta koneeseen, niin oli se vaikeaa! Toisaalta sitten taas noi hetket on jääny ainaki toistaiseksi mun vaihtarivuoden vaikeimmiksi eli itse paikan päällä ei ole tullu mitään suurempia ongelmia ja hyvä niin! En ole edes pahemmin koti-ikävästä kärsinyt, vaikka etukäteen niin luulin :) Eli oli vaikeaa joo, mutta olin osannu vähän varautua siihen ja kyllä siitä hengissä selviää! Tämä on kuitenki vaan yks vuosi ja kun kaikki vaihtarit sanoo että aika menee nopeaa niin se PITÄÄ PAIKKAANSA 100% !!!!! Se jälleennäkeminen sitten heinäkuussa (paitsi äitin ja parin kaverin kohdalla jo kesäkuussa kun ne tulee tänne!) onki varmasti sitten aivan mielettömän ihanaa :)
Lähetä kommentti