Kuulumisia

Jaa.. Nyt on eka viikko takana täällä perheen luona ja ei mee hirveen hyvin. Mä en nyt hirveen paljoo viiti kertoo mun perheestä tai asioista mitkä on menny pieleen täältä, mut kaiken ton voi oikeestaan tiivistää yhteen lauseeseen:

"Musta tuntuu etten oo oikee vaihtari tähän perheeseen."

Meil ei oikee oo puhuttavaa toistemme kaa ja nää on niin erilaisia verrattuna mun suomi- perheeseen. Nää on vaan yksii esimerkkei mut ne kuvastaa aika hyvin tätä tilannetta. Meil oli eilen joku YFUn kokous Dortmundissa ja siellä oli yks YFUn työntekijä, joka oli ollu Suomessa vaihos ni päädyin sit sille avautuu täst tilanteest. Melkein tuli itku kesken kahvitilaisuuden ja seuraavat 1-1,5h meni itkiessä et kuinka en sovi mun perheeseen ja muuta ihanaa. Ne työntekijät siellä lupas ottaa heti samana päivänä yhteyttä mun aluevalvojaan niin että se tulis pian käymään tääl kotona.

Samana iltana päätin sit puhuu tän äidin kanssa asiasta et kuinka must tuntuu etten sovi tähän perheeseen... Se meni sellaseks 4 tunnin keskusteluks perheen kaa. Eilen illalla tuntu siltä et ehkä kaikki kääntyis paremmaks ja näin, mut ongelma on se, ettei ihmiset muutu niin nopeesti. Tää päivä meni siinä, et ne yritti ottaa mua hirveen paljon mukaa niitten toimiin täällä ja käytiin jopa Münsterissä kävelyllä. Se 1,5h kävely oli niin typerää ja kuvasti niin hyvin mun tilannetta täällä perheessä. Ei hirveesti ees puhuttu koko sinä aikana, muutama lause, jotka meni suunnilleen näin:

"Toi laiva menee eläintarhaan."
"Puut on täällä suurempii ku suomes."
"Onks toi joki?"
"Essi onks sul nälkä?"

Yleensä sopeudun erilaisiin tilanteisiin tosi hyvin, tykkään uusista ja erityyppisistä ihmisistä eikä mul oo minkäänlaisii vaikeuksii. Mut jo 5-6 päivää täällä on saanu mut tosi pahalle mielelle. Oon aika pitkälti alakulonen enkä jaksa innostuu, yritän saada kontaktii ja jaksaa mut se on helvetin hankalaa... Mä en nää täs kohtaa enää muuta vaihtoehtoo ku et vaihan perhettä. Mun kemiat ei toimi tän perheen kaa :/ Mä en haluu viettää mun vuotta perheessä, jossa olo saa mut tälläselle päälle ja missä en viihdy. Vaihtarivuoden pitäis olla mun vuosi ja kaiken näin alussa uutta ja ihanaa. Mä en nää mitään ihanaa täällä olossa... Mä toivon et mun aluevalvoja tulee käymään kotona ja arvioimaan tilanteen. Ainakin niistä puheista päätellen, joita kuulin niiltä YFUn työntekijöiltä siel kokouksessa, niin mun perhe on omalla tavallaan todella hankala ja ei oo yllättävää et on ongelmia. Nyt en voi muuta kuin odottaa.

Saas nähä mitä käy.....